Erään eräoppaan alkujuurilla

Tämä on ensimmäinen blogikirjoitukseni joten..... so what? Onko se jotenkin erikoista, että joku kirjoittaa blogin? Ei varmaan yleismaailmallisesti, mutta omassa pienessä maailmassani sen on ISO juttu.

Aloitan blogin itseni esittelyllä:

Olen yksiavioinen ja hyvin sosiaalinen. Pystyn suunnittelemaan tulevaisuutta ja hillitsemään itseni huomiseen saakka, jos siitä luvataan minulle jokin palkkio. Olen samansukuisiin nähden suuri kokoinen. Minulla on oma tietoisuus, tunteet ja aikeet. Kun joku tulee asutukseni lähelle, rupean rääkymään karkeasti. Tykkään oleskella suurissa korpimetsissä, joissa on tilaa mellastaa, erityisesti Lapissa, joka on Suomen harvimmin asuttua aluetta. Osaan käyttää erilaisia esineitä työkalunani, olen siis viisas.

Oikeasti tämä en ole minä itse, vaan minun voimaeläimeni Korppi (Corvus corax), joka ”ilmestyi” minulle, kun shamaani yritti saada alitajuntani aukeamaan rumpusessiossa. Suojamuurini olivat kuitenkin liian vahvat, etten aivan transsiin päässyt, mutta hyvin selkeästi sain kuvan korpista, jota itseasiassa olen aina enemmän tai vähemmän tietoisesti ihaillut.

Korppi, eli Kaarne on suomalaisessa mytologiassa tunnettu myös shamaanin hahmona, joka on hakenut ylisestä (jossa jumalat asuvat) apua, jotta joku alisessa (jossa kuolleet asuvat) on saatu taas terveen kirjoihin, eli se toimii sanansaattajana eri maailmojen välillä.

Koko maapallon mittakaavassa Kaarnetta on arvostettu myös suuresti. Se tunnetaan muuallakin ”henkilintuna”, kuten täällä kotimaassa. Mm. Pohjois-Amerikan intiaanien keskuudessa on käsitys, että ilman korppia ihmiskunta eläisi ikuisessa pimeydessä ja ovathan muinaiset Viikingit löytäneet saaren nimeltään Islanti kesyn korpin avulla.

Korppina olemisessa on monta hyvää puolta. Sillä on mm. hyvät näkymät yläilmoista, joka kasvattaa tietämystä ympäristössäni tapahtuvista asioista. Asumisympäristössäni saattaa olla ystävällismielisiä lajitovereita, tai sitten hiukan eri värityksellä varustettuja lähisukulaisia. Uskon, että meille kaikille riittää täällä tilaa.

Toisaaltaan yläilmoissa lennellessäni havaitsen myös saaliseläimet, joiden poistamiseen minulla on monta eri keinoa. Voin käyttää minulle luotua ääniefektiä, jolla pelästytän heidät raakkumalla rumasti. Jos tämä ei tehoa, pyydän lajitoverini apuun ja saatanpa käyttää hallitsemiani apuvälineitä, joilla vihollinen varmasti alueeltani poistuu ja rauha taas palautuu.